Tahdon...hääkortin. ;)

Tässä teille muutama hääkortti menneiltä vuosilta. Hääkortteja on aina ihana tehdä - paitsi kun on kiire. Deadlinet eivät ole hääkorttien ystäviä.

Aloitetaan tuosta vihertävästä. Jostain syystä olen käyttänyt vihreää kerman kaverina kolmessa hääkortissa. Eikun aloitankin tuosta kermaisesta kortista tuolla alavasemmalla. Olin kaasona parhaan ystäväni häissä, kortti on siis hääparille. En ole hirveän hyvä onnitteluteksteissä, joten etsin usein sitaatteja tai runoja netistä. Vielä enemmän tykkään käyttää lauluja, kertosäkeitä tai säkeistöjä, mietin aina sanoituksia hyvin tarkkaan. Ei kaikessa voi olla hyvä, joten käytän häpeilemättä sanoituksia. Ja lauluilla voi tuoda paljon tunnetta korttiin, koska laulu on valmis paketti, jossa on usein tunnelataus. Tunnelataus voi tulla kortin saajan kaukaisista muistoista, uusista muistoista tai ihan vaan kappaleen tunnelmasta.

Mistä pääsemmekin tuohon vihreähköön korttiin. As time goes by on aina ollut ihana "hääbiisi", sen sanoitukset sopivat rakkauteen. Siksi se on tuolla Helin ja Jannen kortissa. Ja viikkoa myöhemmin sanat päätyivät serkkuni Tuomon hääkorttiin siksi, että lauloin kyseisen kappaleen heidän häissään (säestäen epävireisellä pianolla, hrrh...). Ja kolmas samaan väripalettiin sopiva kortti meni työkavereilleni, jotka avioituivat noin kuukautta myöhemmin syksyllä. Tykkään tehdä yritelmiä ja leikitellä uusilla välineillä ja tarvikkeilla. Tällä kertaa päätin kokeilla nauhoja. Siitä kortista tulikin toistaiseksi klassisin hääkortti - jos korttejani nyt voi klassiseen lokeroon lajitella.

Ja tuo kortti joka ei kuulu joukkoon, tuo sinilila, sen annoin toissakesänä toisillensa lupautuneille lukioystävilleni. Kortissa on lyriikoita Janne Raappanan kappaleesta Kaksi onnellista, jonka lauloin heidän häävalssinaan (tällä kertaa minua säestettiin ammatillisin elkein, eikä epävireisestä pianosta ollut tietoakaan). Saatoitte ehkä huomata, että tykkään myös tehdä kerroksia. Tosin sehän onkin kortinteon ihanuus. Varsinkin kun oivalsin tassut ja rustiikkisen ruskean musteen käytön reunoissa. Niin ja P.S. nuo ylhäällä olevat kortit ovat aika lähelle kokoa A4. Alla näkyvä kortti onkin paljon pienempi. Ja monimuotoisempi.

Tämän kortin tein viime syyskuussa. Lukioystäväni meni naimisiin oikein mukavan miehen kanssa ja lahjan tekokin lähti vähän lapasesta. No siitä myöhemmin. Tästä kortista piti tulla sellainen haitarimallinen, avautuva kortti. Minulta loppui aika ja tekstimater...eikun joo, siis vain aika loppui kesken (kun on aikaa, saa hankittua sitä materiaaliakin). Mutta olen silti tyytyväinen. Kortti siis oli haitarimallinen, mutta sitten liimasin korttien selkäpuolet yhteen ja lopputuloksena oli kirja. Tai kirjanen. Tai vihkonen. Tai kirjamallinen kortti. ;)

Muistatte ehkä aiemmista blogeista Bealle tehdyn Lontoo-kortin ja Hannalle tehdyn 40-vuotiskortin. Nekin pysyivät kiinni nauhalla. Pidän nauhoista. Varsinkin hääkorteissa. Ne antavat sellaista ihanaa kiiltoa (vaikka mikään muu kortissa ei olisikaan kiiltävää) ilman discoglitterefektiä ja ne ovat hyvin elegantteja. Ja tässä kortissa nauha antoi viimeisen silauksen. Olen niin tyytyväinen tähän korttiin. Ah! Värimaailmakin onnistui. Maanläheisten värien yhdisteleminen toimii aina ja turkoosi on tarpeeksi värikäs, muttei liian räikeä, piristämään korttia. Ja ripaus kultaa sopii aina ruskean kanssa.

Häiden teemana (tavallaan) oli syksy. Kattauksen värimaailma oli hyvin syksyinen (ja ihana!), pöydillä oli munakoisoja. Siksi kortissakin on syksyisen värisiä kukkia ja vaahteranlehtiä. Ja tekstejä kortissa onkin sitten useampi. Etukannen kuva on leikattu scrap-paperista ja siinä puhutaan rakkaudesta. Tässä tietenkään tärkeintä ei ollut teksti vaan kuvan ja tekstin yhdistelmä. Ensimmäisellä aukeamalla on Rakkauden resepti ja onnentoivotus (jonka kerrankin kirjoitin ihan itse). Onnentoivotus: "Love each other and be happy together 'till the end of time."

Rakkauden resepti
350 g tulisia katseita
300 g kuumia suudelmia
250 g hyviä lupauksia
100 g hyväilyä
Sekoitetaan 20 g puristuksin. Nautitaan pimeän aikana, kerran vuorokaudessa.

Toisella aukeamalla on Häätortun resepti ja teksti, jonka löysin eräästä hääaiheisesta scrap-paperista ja ihastuin ikihyviksi.

Häätortun resepti
4 kg uskollisuutta
9 kg sydämellisiä sanoja
8½ kg rikkomattomia lupauksia
Tähän sekoitetaan 20 litraa ilon kyyneliä.
Nauttiminen suoritetaan hellin käsin ja sydämellisyydellä. Tortulle ripotellaan hyviä sanoja ja kastellaan ikuisen uskollisuuden lupauksilla ja voidellaan hehkuvalla rakkaudella. Torttua tarjotaan lämpimien suudelmien kera ja se on parempi tehdä keskiyön aikaan.

A thousand women...and One
There must have been a thousand women there...a thousand women and one! I wish you could have seen her! Perfectly poised, gloriously graceful...she walked down the aisle as though she was crossing a drawing-room...every step a thing of beauty...a joy to behold...
And, as I stood watching her, I wondered why, in that multitude of smartly gowned women, only one should be so pleasently conspicuous...is a naturally graceful carriage so rare?

Ja viimeisellä aukeamalla taas se sama ihana As time goes by. Kaiken tämän häämuistelun ja hömpötyksen ja ihastelun jälkeen korviin tulviva Daruden Sandstorm Children ei ehkä ihan vastaa tunnelmaa. Taidanpa vaihtaa rakkauslaulukansioon.